Coretunne
Vain hyviä juttuja
Jos kuuntelen kehoani, se haluaa nyt hidastaa. Kuten talveen valmistautuva hiljentynyt ja hämärtyvä luonto, omakin rytmini pyytää nyt pysähtymään. Vaikka en näe aurinkoa, voin sytyttää kynttilän. Ja samalla harjoitella hyväksymään, että nyt saa elää pienellä liekillä. Miten voisin edes vaatia itseltäni samaa tulta, samaa energiaa kuin kesällä, kun sitä ei ole saatavilla? Nyt on aika ammentaa olemisesta ja levosta. Palata siihen paikkaan sisimmässä, jossa olen jo valmis ja perillä. ❤️
My ways to survive November… ✨💫
Viime aikoina on tullut niin monta uutta seuraajaa, ja ennen kaikkea niin monta uutta syväsukellusta omaan sisimpään, joten on ehkä aika esittäytyä.. Kuka olen ja mikä on minussa totta juuri nyt?
Tunnustan: Somen ärsyketulva on alkanut tuntua fyysisesti pahalta. Ja vielä pahempaa on tehnyt sen tiedostaminen, että käteni hamuaa puhelinta ja vetää takaisin tulvaan yhä uudestaan… Enkä varmasti ole ainoa, jota oma sometus ahdistaa. Uskon, että isoin syy pahalle ololle on se, että ärsyketulvassa menettää yhteyden itseensä ja todelliseen tähän hetkeen. Mieli täyttyy ääriään myöten ärsykkeillä ja niiden herättämillä ajatuksilla. Miten helppoa onkaan paeta tylsää hetkeä tai epämukavia tunteitaan somen syöveriin… Ja tietämättään ajautua yhä kauemmas omasta itsestä. Tahdon oppia tunnistamaan paremmin sen hetken, kun jokin sisälläni heräävä tunne saa tarttumaan puhelimeen kuin pelastusrenkaaseen. Miksi hyppään mieluummin mielettömään somevirtaan kuin kohtaisin energian, joka sisälläni liikkuu? Entä jos uskaltaisinkin vain tuntea, edes hetken, sen mikä on minussa totta?
Uskotko, että olet täydellisen arvokas, vaikka et tekisi mitään? Vaikka et treenaisi, meikkaisi, opiskelisi, kävisi töissä, matkustaisi, ostaisi omaa asuntoa, ajaisi ajokorttia, seurustelisi, perustaisi perhettä, hankkisi koiraa, lukisi uutisia, saisi tykkäyksiä, söisi terveellisesti, meditoisi? Uskotko, että olet täydellisen arvokas ilman, että sinun tarvitsee tehdä muuta kuin hengittää? Olet arvokas, koska olet. 💖 ”Self-worth” -kuppisi on jo synnynnäisesti täynnä, eikä mikään ulkopuolinen teko tai saavutus voi sitä vähentää tai lisätä. Arvosi ei koskaan tule muualta kuin puhtaasta olemassaolostasi. 💖
Kiltti tyttö on oikeasti kaikkea muuta kuin kiltti. Kiltti tyttö on mestarivalehtelija, joka ei koskaan näytä aitoa todellista itseään muille (koska on vakuuttunut, että muut eivät sitä hyväksyisi - sillä eihän hän itsekään..) Kiltti tyttö yrittää saada muiden hyväksynnän heitä miellyttämällä eli oman todellisen itsensä hylkäämällä. Hän keskittyy muiden tunteisiin ja tarpeisiin, koska kuvittelee, että siten myös hänen hyväksytyksi tulemisen tarpeet täyttyisivät. Sitä päivää ei vain tule, koska hän ei itse hyväksy itseään. Kunnes tulee päivä, kun kiltti tyttö vihdoin tajuaa: Minä kuulun itselleni. Tarpeeni kuuluvat itselleni ja minun tehtäväni on täyttää ne. Vasta sen jälkeen voin kuulua myös maailmalle - juuri sellaisena kuin olen. ❤️
This is a text widget, which allows you to add text or HTML to your sidebar. You can use them to display text, links, images, HTML, or a combination of these. Edit them in the Widget section of the Customizer.
Text Widget
This is a text widget, which allows you to add text or HTML to your sidebar. You can use them to display text, links, images, HTML, or a combination of these. Edit them in the Widget section of the Customizer.
Mielikuvia Madeiralta
Kukkaissaarella luonto kuiskii tunnelmia, jotka eivät mahdu valokuviin.
Category: maailmaltaTags: Aurinkomatkat, elämys, kokemus, luonto, Madeira, matka, matkustus, mukavuusalue, rohkeus, vapaus
Jos kuuntelen kehoani, se haluaa nyt hidastaa. Kuten talveen valmistautuva hiljentynyt ja hämärtyvä luonto, omakin rytmini pyytää nyt pysähtymään. Vaikka en näe aurinkoa, voin sytyttää kynttilän. Ja samalla harjoitella hyväksymään, että nyt saa elää pienellä liekillä. Miten voisin edes vaatia itseltäni samaa tulta, samaa energiaa kuin kesällä, kun sitä ei ole saatavilla? Nyt on aika ammentaa olemisesta ja levosta. Palata siihen paikkaan sisimmässä, jossa olen jo valmis ja perillä. ❤️
My ways to survive November… ✨💫
Viime aikoina on tullut niin monta uutta seuraajaa, ja ennen kaikkea niin monta uutta syväsukellusta omaan sisimpään, joten on ehkä aika esittäytyä.. Kuka olen ja mikä on minussa totta juuri nyt?
Tunnustan: Somen ärsyketulva on alkanut tuntua fyysisesti pahalta. Ja vielä pahempaa on tehnyt sen tiedostaminen, että käteni hamuaa puhelinta ja vetää takaisin tulvaan yhä uudestaan… Enkä varmasti ole ainoa, jota oma sometus ahdistaa. Uskon, että isoin syy pahalle ololle on se, että ärsyketulvassa menettää yhteyden itseensä ja todelliseen tähän hetkeen. Mieli täyttyy ääriään myöten ärsykkeillä ja niiden herättämillä ajatuksilla. Miten helppoa onkaan paeta tylsää hetkeä tai epämukavia tunteitaan somen syöveriin… Ja tietämättään ajautua yhä kauemmas omasta itsestä. Tahdon oppia tunnistamaan paremmin sen hetken, kun jokin sisälläni heräävä tunne saa tarttumaan puhelimeen kuin pelastusrenkaaseen. Miksi hyppään mieluummin mielettömään somevirtaan kuin kohtaisin energian, joka sisälläni liikkuu? Entä jos uskaltaisinkin vain tuntea, edes hetken, sen mikä on minussa totta?
Uskotko, että olet täydellisen arvokas, vaikka et tekisi mitään? Vaikka et treenaisi, meikkaisi, opiskelisi, kävisi töissä, matkustaisi, ostaisi omaa asuntoa, ajaisi ajokorttia, seurustelisi, perustaisi perhettä, hankkisi koiraa, lukisi uutisia, saisi tykkäyksiä, söisi terveellisesti, meditoisi? Uskotko, että olet täydellisen arvokas ilman, että sinun tarvitsee tehdä muuta kuin hengittää? Olet arvokas, koska olet. 💖 ”Self-worth” -kuppisi on jo synnynnäisesti täynnä, eikä mikään ulkopuolinen teko tai saavutus voi sitä vähentää tai lisätä. Arvosi ei koskaan tule muualta kuin puhtaasta olemassaolostasi. 💖
Kiltti tyttö on oikeasti kaikkea muuta kuin kiltti. Kiltti tyttö on mestarivalehtelija, joka ei koskaan näytä aitoa todellista itseään muille (koska on vakuuttunut, että muut eivät sitä hyväksyisi - sillä eihän hän itsekään..) Kiltti tyttö yrittää saada muiden hyväksynnän heitä miellyttämällä eli oman todellisen itsensä hylkäämällä. Hän keskittyy muiden tunteisiin ja tarpeisiin, koska kuvittelee, että siten myös hänen hyväksytyksi tulemisen tarpeet täyttyisivät. Sitä päivää ei vain tule, koska hän ei itse hyväksy itseään. Kunnes tulee päivä, kun kiltti tyttö vihdoin tajuaa: Minä kuulun itselleni. Tarpeeni kuuluvat itselleni ja minun tehtäväni on täyttää ne. Vasta sen jälkeen voin kuulua myös maailmalle - juuri sellaisena kuin olen. ❤️
Coretunne
Coretunne 