Uskotko, että joku muu voi tuoda sinulle rakkauden ja ilon, hyväksynnän ja turvan, syvän rauhan ja onnen? Tai rohkeuden heittäytyä seikkailuun, kohdata pelkosi tai toteuttaa unelmasi? Se mitä etsit on jo sinussa. Ei toisessa ihmisessä, ei palvotussa gurussa, ei edes “Siinä Oikeassa”. Mutta kysymys kuuluukin: Annatko etsimäsi itsellesi vai oletko oman onnesi tiellä?

On niin helppoa olla onnellinen. Kyllä, laulun sanat pitävät täysin paikkansa. Siitä huolimatta moni tekee elämästään vaikeaa ulkoistamalla oman onnensa. Jos olo tuntuu yksinäiseltä, ilottomalta ja turvattomalta, tarpeiden täyttäjää aletaan etsiä toisesta ihmisestä, shoppailusta, syömisestä, juomisesta, töissä pätemisestä… – kuka mistäkin. Metodi on siitä huono, ettei se tuo pysyviä tuloksia. Aivan kuten pikadieeteissä, tyhjä olo palaa takaisin ja etsintä alkaa alusta.

Et voi löytää ulkopuoleltasi niitä asioita, joiden lähde löytyy sisimmästäsi. Mutta miten löytää kadotettu yhteys omaan itseen? Tässä kolme vinkkiä, joiden avulla löydät tien takaisin syvälle omaan sydämeesi.

1. Puhu kuin ystävällesi
Tiedätkö, miten puhut itsellesi mielessäsi pitkin päivää? Itseä alentavat ajatukset ovat usein niin automaattisia, ettei niihin edes kiinnitä huomiota. Tämä harjoitus voi kuitenkin havahduttaa – eikä välttämättä iloisesti.
Kirjoita paperille yleisimmät negatiiviset ajatuksesi itsestäsi. Mitä uskot ja ajattelet itsestäsi, omista mahdollisuuksistasi ja arvostasi? Lue sitten lauseet ääneen jollekin toiselle sinä-muodossa.
“Sinulla ei ole väliä. Tunteillasi ei ole merkitystä. Kukaan ei koskaan rakasta sinua. Mikään, mitä teet ei riitä. Olet laiska, tyhmä, luuseri…”
Kun lauseet sanoo ääneen jollekin muulle, niiden karmeus paljastuu välittömästi – ja toisaalta myös naurettavuus. Eiväthän nämä typeryydet voisi olla kauempana totuudesta! Jos niiden sanominen toiselle tuntuu pahalta ja hölmöltä, miksi ihmeessä sanoisin niin itselleni?

Ranta2
2. Anna itsellesi mitä etsit
Mitä elämästäsi tuntuu puuttuvan? Turvan tunnetta, rakkautta, iloa, seikkailua vai mielenrauhaa? Ennen kuin lähdet täyttämään toivelistaa Tinderiin, pysähdy hetkeksi itsesi ääreen. Mistä nämä tarpeet oikeasti kumpuavat? Millaisia tunteita ne pitävät sisällään? Ja nyt tullaan siihen haastavaan kohtaan… Kun uskaltaa pysähtyä tarpeidensa äärelle, ne alkavat nostaa esiin tukahdutettuja tunteita. Surua, pelkoa, pettymystä… Mistä nämä kaikki raskaat tunteet oikein kumpuavat? Miksi olo tuntuu yhtäkkiä samalta kuin pienenä? Ihan kuin vasta nyt huomaisin sisälläni olevan pikku-minäni, joka on koko ajan yrittänyt saada huomioni. It’s a Match!
Vihdoin näet ja kuulet! Oli jo aikakin!” sisäinen lapsesi hihkuu, kun uskallat vihdoin tuntea sen tarpeet. Ja samalla alat antaa itsellesi kaiken sen, mitä olet etsinyt muualta.

Kun tunnet syvimmät tunteesi, annat itsellesi sitä turvaa ja rakkautta, jota kukaan muu ei voi antaa.

Ja palkkioksi rohkeudesta, saat kokea myös niitä kevyempiä tunteita. Sillä ei surua ja pelkoa ilman iloa ja rakkautta.

Ranta3

3. Kyllä, kiitos! Otan vastaan!
Mitä sallit itsesi tuntea, kokea, uskoa ja ajatella? Kuinka paljon hyvää pystyt vastaanottamaan? Missä kulkee se raja, kun alat sanoa: “Tämä on jo liikaa… Liian hyvää minulle, liian hyvää ollakseen totta…”
Elämä on todellakin virta, joka antaa antamistaan. Eikä elämän yltäkylläisyys lopu, vaan me itse iskemme käsijarrut päälle ja kieltäydymme vastaanottamasta. Missä sinun vastaanottamisen raja kulkee ja mitä siinä sanotaan? Naputatko sydämesi eteen kyltin, jossa lukee: “Koska en ole sen arvoinen” tai “Itku pitkästä ilosta”? Vai vedätkö luukut kiinni itsekkyyden, syyllisyyden vai pelon tunteesta?
On tärkeää oivaltaa, että olet itse oman onnesi ohjaksissa – kirjaimellisesti. Sinä päätät, kuinka paljon hyvää olet valmis ottamaan vastaan. Ja mitä enemmän otat vastaan, sitä enemmän sinulla on annettavaa.

Voit antaa muille vain sen, minkä annat itsellesi.

Kysy siis, mitä kehosi ja sielusi juuri nyt haluaisi? Ehkä päiväunet, vaikka pyykit on levittämättä? Ehkä hetken suklaan ja kirjan parissa? Ehkä luvan unelmoida lomasta Havaijilla? Ehkä sen törkeän kalliin mutta ihanan kokovartalohieronnan? Ehkä maalaustarvikkeet, koska tunnet, että jotain on syntymässä? Ehkä reippaan “ei kiitos!” ilman syyllisyyttä, kun tuttavasi pyytää taas lapsenvahdiksi? Ehkä muutaman syvän hengityksen etenkin silloin, kun sille ei olisi aikaa? Ehkä vain luvan olla oma itsesi, vaikka kaikki eivät siitä tykkäisikään?

Kun annat itsesi haluta ja vastaanottaa mitä sielusi kaipaa, sitä enemmän sinulla on rakkautta jaettavaksi myös muille.

Ranta7
Kuvat: Anna Diamant

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this: