Motivaatiolla ja rakkaudella on paljon yhteistä. Kumpikaan ei löydy oman itsen ulkopuolelta, eikä kumpaakaan voi ostaa rahalla.

Oletko tehnyt jonkin elämänvalinnan sen perusteella, miltä se näyttää CV:ssäsi? Ehkä lukenut kirjoja, joita inhoat ja runoillut tentissä puutaheinää, jotta saisit opintopisteet rekisteriin? Tai sinnitellyt stressaavassa ja merkityksettömässä työssä turvallisen kuukausipalkan takia? Ehkä rääkännyt itseäsi salilla siinä toivossa, että vaaka näyttää tietyn luvun tulevaisuudessa?

Jos vastasit mihin tahansa näistä kyllä, seuraavat kysymykset voivat muuttaa elämäsi.
Mietitkö koskaan, miksi teet mitä teet? Kenelle suoritat elämääsi ja mistä luovut valitsemalla ulkoiset palkkiot?

Jos heräät joka aamu ensimmäisenä ajatuksena ”onko pakko mennä töihin”, voit olla varma, että työsi lähteenä on ulkoinen motivaatio. Se näyttäytyy pakkopullana, kuluttavana suorittamisena, merkityksettömyytenä, pelkona ja syyllisyytenä. Olet kyllä tuonut kehosi paikalle, mutta sielusi ei ole mukana tekemisessä.

Näitä ulkoisesti motivoituneita ihmiskuoria on aamumetrot ja työpaikat pullollaan. Kun esimiehet ovat itsekin samassa liemessä, he yrittävät lisätä tuottavuutta ja motivaatiota ulkoisin keinoin: ”Jos luvut nousevat, bonus luvassa!” Valitettavasti keppi ja porkkana eivät toimi – päinvastoin.

Motivaation tiedettä tutkinut Daniel Pink vakuuttaa TED-puheessaan, ettei motivaatiota nosteta ulkoisilla palkkioilla. Tutkimusten mukaan tulospalkkiot päinvastoin tylsistävät, vähentävät luovuutta ja huonontavat suoritusta.

Rahalla ei voi ostaa sisäistä motivaatiota sen enempää kuin rakkautta.

Miten siis lietsoa sisäinen motivaatio eli aito innostus, luovuus ja energia liekkeihin?

Siihen on tutkitusti kolme tapaa. Näistä ensimmäinen on vapaus.
Yhdysvaltalaisen ROWE (Results Only Work Environment) -strategian mukaan työntekijät voivat tehdä työnsä missä ja milloin haluavat. Työtuntien sijaan maksetaan tuloksista. Vapaus on osoittautunut tehokkaaksi motivaattoriksi. Työt tulevat tehdyksi ajallaan, mutta muutakin on  seurannut: työntekijöiden tuottavuus, sitoutuminen ja työtyytyväisyys ovat nousseet ja vaihtuvuus laskenut.

Toinen keino on mahdollisuus käyttää omia vahvuuksiaan ja kehittyä yhä paremmaksi. Tähän sisältyy se kuuluisa flow-tila, jossa itse tekeminen saa ajan ja paikan katoamaan. Kukapa ei innostuisi työstä, jossa voi käyttää vahvuuksiaan, nauttia itse tekemisestä ja tuntea kehittyvänsä?

Kolmas tapa on kirkastaa työnsä tarkoitus: Onko työlläni jokin muukin merkitys kuin palkan kilahtaminen tilille kerran kuussa? Millaista positiivista hyötyä työstäni on muille?

Tämän päivän fiksut pomot tarjoavat työntekijöilleen bonuksien sijaan etätöitä, koulutusta ja tehtäviä, jotka vastaavat yksilöllisiä vahvuuksia.

Fiksu työntekijä osaa taas hypätä oravanpyörästä ja nähdä isomman kuvan. Hän ei sitkittele työssä, joka näyttää hyvältä CV:ssä, vaan etsii sellaisen, joka tuntuu hyvältä sydämessä.

*Nämä ajatukset syntyivät Joyllan positiivisen psykologian verkkokoulutuksessa. Lisää oivalluksiani Joyllan blogissa.