Kuunteleminen on taitolaji, jolla saa tehtyä toisen näkyväksi. Se on harvinainen lahja nykypäivänä. Kaikki kuulevat, mutta harva osaa hiljentää oman mielensä hetkeksi, jotta voi todella tuntea ja vastaanottaa toisen viestin.

Käsi ylös, kuka osaa kuunnella? Oman kokemukseni mukaan aika harva. Paljon yleisempiä ovat ne kohtaamiset, joissa toinen osapuoli ei tule kuulluksi tai nähdyksi. Näissä kohtaamisissa ollaan paikalla, muttei läsnä.

Tiedätkö, miltä tuntuu avata sydäntään, kun toisen katse ajautuu tämän tästä puhelimensa näytölle? Tai kun näet toisen silmistä, että hän miettii samaan aikaan, mitä itse haluaa sanoa seuraavaksi? Tai kun olet juuri kertonut jotain tärkeää ja toinen vaihtaa heti puheenaiheen? Tai kun olet jakanut hyvät uutisesi ja toinen ei kommentoi niitä mitenkään? Tai kun kerrot jotain henkilökohtaista ja toinen keskeyttää tarinasi? Tai ei omilta kuulumisiltaan edes kysy, mitä sinulle kuuluu?

Toisille voi riittää se, että saa asiansa sanottua, vaikka se olisi kaikunut kuuroille korville. Mutta rikastava vuorovaikutus, todellinen yhteys, ymmärrys ja kokemus kuulluksi tulemisesta, vaatii aktiivista kuuntelemista – sitä, että viesti pelkän välittämisen sijaan myös vastaanotetaan.

Miksi kuunteleminen on sitten niin tärkeää?

Kuunteleminen on rakkaudenosoitus toiselle.

Se on pysähtymistä hetkeen, tilan antamista ja toisen arvostamista. Se on oman itsensä laittamista syrjään, jotta voi olla läsnä toiselle. Aitoa kiinnostusta, kysymyksiä, myötäelämistä, ilon ja surun jakamista. Se on nähdyksi ja kuulluksi tulemisen lahja, joka ei maksa antajalleen mitään.

Ehkä juuri siksi, että kuunteleminen on niin harvinaista, sen lahjan tunnistaa heti ja sitä osaa todellakin arvostaa. Hyvä kuuntelija on kultaakin kalliimpi ystävä.

Onneksi kuka tahansa voi kehittää kuuntelemisen taitoa ja tulla hyväksi kuuntelijaksi. Riittää, että jättää puhelimensa laukkuun, on läsnä ja yksinkertaisesti kuuntelee. Kuuntelee paitsi korvilla, myös sydämellä. Ei tarvitse antaa ohjeita, omia mielipiteitä eikä tuomita. Riittää, kun jakaa toisen tunteen, tarvittaessa kysyy lisää tai on vain hiljaa.

Ja jos kuunteleminen tuntuu vieläkin vaikealta, mieti, miten itse haluaisit tulla kohdatuksi vastaavassa tilanteessa. Kultainen sääntö pätee tässäkin lajissa. Kun kuuntelet, tulet myös itse kuulluksi.

*Nämä ajatukset syntyivät Joyllan positiivisen psykologian verkkokoulutuksessa. Lisää oivalluksiani Joyllan blogissa.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this: