MeNaiset Sport: Taivu omalla vastuulla

Jooga on lempeä laji, joka pitää lääkärin loitolla. Näin uskoo moni. Miksi sitten eriasteiset joogavammat ovat lajin harrastajien yleisimpiä puheenaiheita? Ja kuka keksi, että kipu kuuluu joogaan?

Levitän joogamaton lämpimälle laiturille. Järvi on peilityyni. Vain linnunlaulu ja hengityksen tasainen kohina rikkovat hiljaisuuden. Asento soljuu toiseen tutussa järjestyksessä. Ajatukset katoavat aurinkotervehdyksiin. Hetken ajan tunnen outoa painetta alaselässä, samaa kuin aamulla. Harjoitus auttaa, ajattelen ja jatkan.

Kahden tunnin päästä tunnelma on toinen. Makaan lattialla itku silmässä. Jokainen liikahdus tuntuu lamaannuttavana kipuna selässä. Mitä oikein tapahtui?

Neljän vuoden takainen omatoimijoogani vaihtui kahden päivän makuuasentoon mökin lattialla ja viikon sairauslomaan. Siihen loppui monivuotinen astangaharrastukseni.

En ole vieläkään täysin selvillä siitä, mikä elämäni suurimman tuskan aiheutti. Sen tiedän, että opin vihdoin joogan tärkeimmän opetuksen: kuuntele kehoasi – ja ennen kaikkea toimi kuulemasi mukaan. Miksi tämä opetus sitten unohtuu monelta lajiin hurahtaneelta? Ja voiko sitä sisäistää muuten kuin kantapään, tai alaselän, kautta?

Joogaopettajat Mia Jokiniva ja Charlie Taylor-Rugman vakuuttavat, että voi. Joogien kohtaamisessa selvisi myös, mitä oikeasti tapahtui tuona kohtalokkaana kesäpäivänä.

Linjaukset kohdilleen

Tarina on aina sama, vain yksityiskohdat vaihtelevat. Milloin sattuu polveen, milloin ranteeseen, lonkkaan tai selkään. Sanonta urheilijan terveistä päivistä pätee myös useimpiin joogeihin. Vammoja tulee ja menee, mutta pahimmillaan ne lopettavat rakkaan harrastuksen.

Kahdeksan vuotta eri joogatyylejä opettanut Mia Jokiniva on kuullut monesti, miten joogapolku on päättynyt napsahdukseen. Hän on itse välttynyt vammoilta ja kiittää siitä parinkymmenen vuoden klassisen baletin koulutusta. Tanssi opetti oikean tekniikan merkityksen.

– Tärkeämpää kuin se, mitä tekee, on se, miten tekee. Jos ei kunnioita oman kehonsa ja mielensä rajoja, seuraukset voivat sattua.

Jokiniva tietää, että joissakin joogatyyleissä tai ryhmätunneilla kaikki tekevät täsmälleen samat asanat eli jooga-asennot. Opettaja ei välttämättä edes korjaa väärää tekniikkaa. Taustalla voi olla joogaperinne, joka painottaa sarjan toistamista ja säännöllistä harjoittelua turvallisen tekniikan sijaan. Tässä piilee vaaransa.

– Joka kehossa on yksilöllisiä heikkouksia ja vahvuuksia. Jos samoja tekniikkavirheitä toistaa omien heikkouksiensa päälle tarpeeksi kauan, jokin paikka pettää ennen pitkää.

Jokiniva muistuttaa, että yksilöllisten erojen vuoksi ei voi olettaa, että sama joogasarja sopisi automaattisesti kaikille. Ammattitaitoinen opettaja osaa kuitenkin räätälöidä turvallisen version asanasta jokaiselle.

Tuloksia ilman kipua

Brittiläinen astangajoogaopettaja Charlie Taylor-Rugman kuunteli kerran epäuskoisena toista astangajoogia. Tämä kertoi loukanneensa takareitensä harjoituksessa, mutta oli siitä vain iloinen.

– Joogi uskoi, että kipu on merkki onnistuneesta harjoituksesta: lihas on avautunut ja parantuessaan entistä vahvempi, Taylor-Rugman sanoo.

Astangaa 21 vuotta harjoittanut Taylor-Rugman tietää, että moni joogi uskoo samoin. Hän ei ole samaa mieltä.

– Kipu ei kuulu joogaan. ’Avautunut’ lihaskudos on oikeasti rikkoontunut ja parantuu kehittämällä uutta lihaskudosta. Tämä taas jäykistää ja heikentää lihasta.

Lontoossa yksityistunteja pitävä Taylor-Rugman uskoo, että joogavammat johtuvat yleensä opettajan epäpätevyydestä tai oppilaan väärästä asenteesta.

– Moni tulee ensimmäiselle joogatunnille samalla asenteella kuin lähtisi juoksemaan maratonia. Jane Fondan ’ei tuloksia ilman kipua’ -mantra on unohdettava joogasalilla.

Taylor-Rugman korostaa, että asentojen tarkoituksena on vapauttaa jännityksiä kehosta, ei lisätä niitä puskemalla äärirajoilla. Minkään asanan ei tulisi sattua.

– Kipu on kehon tapa estää tekemästä jotain. Kun nautit joogasta, aivosi tuottavat endorfiineja, jotka tekevät sinut vielä onnellisemmaksi – ja haluat joogata lisää.

Lootus vaikka väkisin

Kuten uudet ihastukset yleensä, myös jooga aloitetaan usein suurella innolla. Molemmat opettajat tietävät, etteivät aloittelijat malta odottaa päästäkseen asentoihin – etenkin lootukseen. Liika into liian varhain kostautuu pahimmillaan vammana.

Taylor-Rugmanin mukaan lootusasento on luonnollinen intialaisille, jotka ovat tottuneet istumaan lattialla. Länsimaalaisille lootus on haastava, koska tuolilla istuminen jäykistää lonkkaniveliä.

– Jos lootusta yrittää ennen kuin lonkat antavat periksi, polvinivel löystyy, alkaa liikkua sivusuunnassa ja pahimmillaan nivelkierukka repeää, Jokiniva lisää.

Polvikremppa onkin aloittelijoiden yleisin joogavamma.

Kun kerron oman tarinani joogaopettajille, he eivät ylläty. Alaselkä on edistyneempien joogien kipupiste numero yksi. Molemmat opettajat tietävät myös, mikä asana on yleensä kivun taustalla.

– Monet pidempään jooganneet jäävät koukkuun näyttäviin taaksetaivutuksiin – ja tekevät ne väärin, Jokiniva kertoo.

Saan kuulla, että oikeaoppisessa taaksetaivutuksessa lisätään luonnostaan jäykän rintarangan liikettä ja hillitään vatsalihaksilla lannerangan taivutusta. Moni kuitenkin tekee taaksetaivutuksen jo valmiiksi joustavasta lannerangasta. Kun alaselkää rasittaa tarpeeksi pitkään, lopulta jokin nikama voi pettää. Heikot keskivartalon lihakset, yliliikkuvuus ja luontainen notkoselkä nopeuttavat prosessia.

Näen itseni kaarisillassa laiturilla ja voisin huutaa ”Bingo”. Kaikkien riskitekijöiden omistajana voin vain ihmetellä, ettei selkäni ollut pettänyt jo paljon aiemmin.

Kuuntele hengitystäsi

Miten joogavammat voi sitten estää? Jokiniva ja Taylor-Rugman ovat yhtä mieltä siitä, että oikea asenne ja hengitys pitävät turvallisuusalueella.

– Jooga voi luiskahtaa helposti suorittamiseksi: näen usein, kuinka ihmiset kurkottavat yhä syvempään venytykseen, kohti seuraavaa asentoa, ilman käsiä, jalkoja, päätä… Jokiniva kertoo.

Jokiniva uskoo, että joogassa voi rikkoa itsensä, jos kuuntelee mieluummin opettajaa kuin sisäistä ääntään. Vaikka osaisikin kuunnella itseään, mielen ja kehon viestit menevät helposti sekaisin. Mieli voi haluta tehdä näyttävän taaksetaivutuksen, mutta onko keho samaa mieltä?

– Ennen kuin voi tehdä näyttäviä asanoja, on opittava hallitsemaan keskivartaloa tukevat lihaslukot ja hengittämään oikein. Vasta silloin asennot ovat tehokkaita ja turvallisia, Taylor-Rugman muistuttaa.

Hänen mukaansa jopa 70 prosenttia ihmisistä hengittää väärin. Kun hengitys ei toimi, loukkaantumisriski kasvaa.

Molemmat opettajat tarkkailevat tunnilla oppilaidensa ilmeitä. Levolliset kasvot paljastavat, että hengitys kulkee tasaisesti ja jooga on turvallista. Jos taas hengitys on kovin kiihtynyt, turvallisuusalueen rajat on ylitetty.

Opettajia joka lähtöön

Joogaoppilaan tärkein tapaturmavakuutus on pätevä opettaja. Tarjonnan määrä saa kuitenkin joogiuntuvikon pään pyörälle. Eikä valintaa helpota se, että toisin kuin ulkomailla, kaikissa Suomen joogakouluissa ei vaadita opettajien ammattitaidosta kertovia lisenssejä. Ihmisanatomia on tuntematon maaperä monelle ohjaajalle.

– Joissakin perinteisissä joogamuodoissa oppilas pätevöityy opettajaksi, kun on treenannut tarpeeksi pitkään. Vaikka olisi tehnyt asennot vuosia teknisesti väärin, Jokiniva lisää.

Samankin joogatyylin tunnit voivat vaihdella ohjaajasta riippuen. Aloittelijan kannattaakin kokeilla eri tunteja löytääkseen itselleen sopivan joogatyylin ja opettajan. Jokiniva rohkaisee myös kyseenalaistamaan opettajan pätevyyden ja selvittämään tämän koulutuksen.

Molemmat opettajat ovat samaa mieltä siitä, että turvallisin valinta on ammattitaitoinen yksilöohjaus. Massatunti, jooga-dvd tai -kirja voi viedä aloittelijan suoraan vammoihin.

– Kirja tai video ei osaa opettaa oikeanlaista hengitystä tai neuvoa, jos teet jotain väärin, Taylor-Rugman muistuttaa.

Tunnistat hyvän opettajan halusta oppia lisää ja kyvystä kyseenalaistaa osaamisensa. Pätevä opettaja ei asu joogakuplassa. Hän osaa neuvoa, mitkä muut lajit tukevat joogaharrastusta.

Perinteet vai turvallisuus?

Joogamaailmassa liikkuu outoja uskomuksia, joita kaikki opettajat eivät allekirjoita. Onneksi, sillä samat uskomukset löytyvät myös monen joogavamman taustalta.

Jokiniva kertoo muutaman esimerkin.

– Olin tukehtua kahviini, kun luin erään suomalaisen joogaopettajan sanat lehdestä: ’Joogan tehtävä on ruoskia laiskuus pois ihmisestä’. Ihmiset paiskivat jo valmiiksi liikaa töitä. He eivät tarvitse rääkkitreeniä – etenkään joogasta.

Toiset joogaopettajat taas käyttävät ”push through the pain” eli ”puske kivun läpi” -ajatusta ohjenuoranaan.

– Tällä asenteella joogaaminen voi olla hengenvaarallista. Jos pusket itsesi väkisin esimerkiksi päälläseisontaan ja kaularangan nikamat pettävät, ne eivät välttämättä palaudu koskaan.

Joissakin joogatyyleissä opettaja auttaa puskemisessa eli ”avustaa” oppilaansa asentoihin intialaisen joogatradition mukaan.

– Toisen ihmisen päällä seisominen tai vääntäminen asentoon ei ole avustamista vaan väkivaltaa. Opetus tulisi miettiä aina oppilaan turvallisuuden, ei joogaperinteen, kautta, Jokiniva sanoo.

Hän korostaa, että oppilaan vastuu joogatunnilla on tehdä vain sitä, mikä tuntuu hyvältä.

– Jos teet, mitä opettaja haluaa, eikä se tunnu sinusta hyvältä, ajaudut kauemmas itsestäsi. Kun kuuntelet kehoasi, jooga vie sinut lähemmäs itseäsi – kuten sen on tarkoituskin.

Hyvän olon vastuu

Guruja kuunnellessa kaikki alkaa selkiytyä. Ei jooga ole riskialtista sirkusakrobatiaa sen enempää kuin polku kokonaisvaltaiseen terveyteen. Se on mahdollisuus kuunnella itseä ja nauttia rennosta hyvästä olosta. Valitettavasti tärkein usein peittyy hälinän alle, mutta onneksi sen voi myös kuulla ajoissa.

Taylor-Rugmanin puheessa toistuu kaksi sanaa: awareness & concentration eli tietoisuus ja keskittyminen. Ne ovat avaimet turvalliseen joogaan.

– Yleisin virhe on keskittymisen puute. Kun harjoittelet tietoisesti ja keskityt siihen, mitä teet, kehityt turvallisesti. Päivittäinen meditaatiohetki auttaa lisäämään keskittymiskykyä.

Jokinivan mukaan jooga sopii kaikille, mutta kaikki joogatyylit eivät sovi. Olet löytänyt sen oikean, kun harjoitus tasapainottaa kehosi heikkouksia ja vahvuuksia.

– Joogan tarkoitus on luoda tasapainoa kehoon. Luonnostaan notkean tulisi vahvistaa lihasvoimaa, vahvan ja jäykän taas liikkuvuutta.

Tärkeimmän joogaläksyn lisäksi kesäinen taaksetaivutus aukaisi silmäni. Nyt näen tuhannet vaihtoehdot, jotka ennen jäivät piiloon kaavoihin kangistuneelta suorittamiselta. Elämästä ja joogasta pitää nauttia. Tänä kesänä uskallan taas rullata maton laiturille.

Julkaistu MeNaiset Sport -lehdessä.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this: